Muotoilijakuvia Lahden kaupungin verkkosivulla

Muotoilijakuvia-kirja on esillä nyt myös Lahden kaupungin Designpääkaupunki-sivulla. Sen kautta pääsee lukemaan myös Pekka Laakson tausta-artikkelit, joita en ole tekijänoikeussyistä julkaissut tässä blogissa.

Ensimmäinen artikkeli kertoo, miksi Lahti on aktiivinen ja kiinnostava muotoilukaupunki.
Lahden malli -artikkeli kertoo menestyksekkäästä muotoilun koulutuksesta kaupungissa.
Kolmas artikkeli Muotoilua tarkoitukseen taustoittaa teollisen muotoilun asemaa. (Valitettavasti linkki on rikki. Linkkaan artikkeliin heti, kun linkki on korjattu.)

Päivitys: Muotoilijakuvia on myös Facebookissa.
Päivitys 5.3.: Muotoilua tarkoitukseen -artikkelin linkki toimii nyt.

26 muotoilijaa, 25 haastattelua

Muotoilijakuvia-kirjan haastattelut on nyt kaikki julkaistu tässä blogissa. Minulle on kirjoittajana ollut kiinnostava matka palata teksteihin vielä kerran niin, että katsoin jokaista erikseen Markus Henttosen ottaman kuvan rinnalla.

Tapasin muotoilijat kesä-elokuussa 2012, kirjoitin tekstit elo-syyskuussa. Tiivis prosessi oli sekä antoisa että raskas. Hyvää oli se, että sain lyhyessä ajassa todella paljon lisää tietoa ja ajatuksia muotoilun sisään laskettavista, hyvin monipuolisista ammateista.

Vaikeaa oli tehdä kunniaa ihmisten elämäntyölle tiiviissä muodossa. Olin saanut ohjeeksi kirjoittaa mahdollisimman napakoita tarinoita, jotka ne toimisivat aukeamalla sivun kokoisen kuvan rinnalla. Odottamattomana bonuksena lyhyet tekstit sopivat hyvin myös blogiformaattiin.

Osaan teksteistä olin tällä toisella kierroksella tyytyväinen, joihinkin olisin halunnut tehdä vielä viilauksia. Kirja kuitenkin elää jo omaa elämäänsä lahjateoksena, jota Lahden kaupunki jakaa WDC-muotoilupääkaupunkivuoden yhteistyökumppaneille ja muille muotoiluvaikuttajille.

Ainakin lahtelaiset saavat kirjaa lainaksi myös kirjastoista, Web-Origo-verkkokirjaston mukaan sitä on pääkirjastossa ja Kärpäsen kirjastossa. Kirjassahan on myös erinomaiset Pekka Laakson kirjoittamat artikkelit lahtelaisen muotoilun perusteista. Myös Lauri Toikan graafiseen ilmeeseen kannattaa tutustua.

Alla vielä nimilista niistä 26 muotoilijasta, jotka minulla oli ilo tavata. Heidän haastattelunsa löytyvät tästä blogista Muotoilijakuvia-tunnisteen alta.

Ari Känkänen, muotoilun yliopettaja
Anneli Hellsten, arkkitehti
Esa Niiranen, puuseppä
Chao-Hsien Kuo, korumuotoilija
Eero Hintsanen, korumuotoilija
Kari Savolainen, tutkija
Anneli Kukkonen, muotitaiteilija
Rami Toivonen, pakkausmuotoilija
Isko Lappalainen, muotoilija
Mikko Murtonen, muotoilija
Markku Viitasalo, arkkitehti
Tina Shukla, muotoilija, sisustusarkkitehti
Tapio Anttila, sisustusarkkitehti, muotoilija
Markku Tonttila, hienopuuseppä
Paula Susitaival, muotoilun läänintaiteilija
Teemu Töyrylä, valokuvaaja
Marjut Uotila, vaatesuunnittelija
Marianne Valola, muotoilija
Osmo Penna, graafinen muotoilija
Sarianna Malmi, muotoilija
Teuvo Karvonen, teollinen muotoilija
Helena Lehtinen, korutaiteilija
Sami Huuskonen, teollinen muotoilija
Marko Turunen, sarjakuvataiteilija
Timo Ahtiainen, teollinen muotoilija
Kaisa Känsälä, muotoilija 

Arvot ja tarve edellä

Kuva © Markus Henttonen

Kaisa Känsälän muotoilun juuret ovat lapsuuden Lapissa. Sukulaiset osasivat rakentaa veneitä, kutoa sukkia ja muuttaa poronluut esineiksi. Kaikki luonnosta otettu käytettiin tarkkaan hyödyksi.

Känsälä haluaa tehdä arvoperustaista muotoilua, joka syntyy tarpeeseen ja on mahdollisimman kestävää ja ekologista. Jo opiskeluaikana hän pääsi muotoilemaan Hollolan Sovituksen kirkon sakraalikalusteita ja -esineitä.

Tehtävä oli vaikein mahdollinen. Kirjallisuudesta hän ei saanut apua, sillä sellaista ei ole. Vanhat kuvatkin kertovat ajasta, jolloin kirkkokansa pidettiin hereillä epämukavilla penkeillä.

– Kirkko rakennetaan jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja se on tarkoitettu isoille ryhmille. Sakramentit ja seurakunnan toiminnat pitää ottaa tarkkaan huomioon ja samalla pitäisi osata ennakoida sitäkin, miten kirkolliset toimitukset jatkossa muuttuvat.

Känsälä on laajentanut ajattelua muualle yhteiskuntaan. Hän on suunnitellut urheilukilpailua varten ekologisen pyöräkatsomon ja ollut mukana muissa Green City -hankkeissa.

– Tapahtumamuotoilu sopii hyvin kalustemuotoilun rinnalle, sillä yritän välttyä suoltamasta uutta tavaraa tähän maailmaan ilman selvää tarvetta.

Sakraalikalusteiden jälkeen Känsälä on perehtynyt elämänkaaren varrella tarvittaviin kalusteisiin. Työn alla on käsityönä raakapuusta valmistettava ekologinen tuhkauurna, joka on nykyisiä malleja lähempänä suomalaista muotokieltä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 25/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Suklaamunan Muukalainen

Kuva © Markus Henttonen

Ufoja Lahdessa -albumeissa esiintyvä Muukalainen sopii hyvin Marko Turusen alter egoksi. Perinteisen taidekoulutuksen saanut sarjakuvataiteilija ei aina tiedä, mikä hänen asemansa on muotoilun ja taiteen kentällä.

– Vaikka näyttelyt tuovat hienosti esiin sarjakuvataidetta, en haluaisi vain laittaa originaaleja seinälle. Minulle taideteos on se albumi, josta tarina on luettavissa. Suuri yleisö tuntee kuitenkin parhaiten lehdissä ilmestyvää viihdesarjakuvaa.

Turusen tarinoissa elävät hahmot voivat olla peräisin suklaamunasta tai lainoja taiteen kentästä. Hän keräilee ja muokkaa myös leluja ja populaaritaiteen esineitä.

– Käytän nykytaiteen metodeita, siellähän on harrastettu kierrätystä jo vuosikymmeniä. Kierrätän hahmoja, ideoita ja tarinoita, oikeastaan ihan kaikkea.

Albumien todellisuus on erilainen ja vetoaa siksi lukijoihin myös muissa kulttuureissa. Käännöksiä on mm. ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Kustantamisesta pitävät huolta pienkustantamot, joiden ympärille tekijät kerääntyvät.

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla palkittu Turunen kouluttaa uusia tekijöitä ja pitää siten huolta alan jatkuvuudesta. Sarjakuva sopii hänen mielestään hyvin esille myös pajoihin ja tapahtumiin, joissa yleisö voi kokeilla tekemistä ammattilaisten kanssa.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 23/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Valaisinpylväs luo kaupunkikuvaa

Kuva © Markus Henttonen

Teollinen muotoilija Sami Huuskonen pitää aina muistikirjaa mukanaan. Se on edelleen hänen tärkein työvälineensä, vaikka päivät kuluvat pitkälti 3D-mallinnusten parissa.

– Idea voi iskeä missä tahansa. Parasta tässä työssä on luova hulluus, kun idea lähtee jostain, ja saa alkaa pyöritellä asioita monelta eri kantilta.

Huuskosen päätyömaa ovat valaistut ympäristöt, joihin hän suunnittelee valaisinpylväitä Tehomet-yrityksen muotoilijana. Hän kehottaa muitakin tarkkailemaan ympäristöään.

– Valaisimet ovat todella merkittävä osa kaupunki-infrastruktuuria, erilaisia pylväsmalleja on satoja. Parhaimmillaan erikoinen valaisinpylväs ilmentää kunnan omaa ilmettä ja viestintää.

Inhouse-suunnittelija vastaa malliston lisäksi yrityksen ilmeestä kuten tuoteluetteloista ja verkkosivuista. Hänen on osattava keskustella myynnin, markkinoinnin ja talon insinöörien kanssa. Huuskoselle yhteistyö ei ole ongelma, sillä hän on opiskellut ensin kaupallisen tutkinnon.

– Toisinaan työtahti on kiivasta ja luonnoksia on tuotettava ripeästi asiakkaalle, usein saman päivän aikana. Kaikki pyritään tekemään niin tehokkaasti kuin pystytään, mutta työssä on silti taiteellinen vapaus.

Monikansallisessa yrityksessä kansalliset erot näkyvät. Tarkimpia asiakkaita ovat ranskalaiset, joille menevissä pylväissä jokainen yksityiskohta on mietittävä tarkkaan.

– Asiakkaitahan tässä palvellaan. Palautteen saaminen on palkitsevaa ja projektikohtaisia tuotteita kehitetään toiveiden mukaan.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 22/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Korutaiteilija etsii sisältöjä

Kuva © Markus Henttonen

Helena Lehtinen valmistui Lahdesta hopeasepäksi, mutta työ jalometallien ja perinteisten tekniikkojen äärellä ei riittänyt. Vuonna 1980 hän näki korutaiteen grand old manin Otto Künzlin kumisen rannerenkaan, jossa oli kultakohouma sisällä, näkymättömissä.

– Se herätti, että töissä voi olla myös sisältöjä, ei pelkästään materiaaleja ja muotoja. Olen muutenkin ollut aina kiinnostunut taiteesta.

Suomessa korutaiteesta ei juuri tiedetty, mutta Lehtinen alkoi etsiä sisältöjä katsomalla, tekemällä ja erehtymällä. Esikuvat ja työmahdollisuudet löytyivät Hollannin ja Saksan gallerioista, joihin hänet on myöhemmin usein kutsuttu.

Ruotsissa Lehtinen on opettanut korutaidetta maineikkaassa Tukholman Konstfackissa. Hän on yksi Korutaideyhdistyksen perustajista.

Etenkin alkuaikoina Lehtinen käytti teoksissaan paljon valmiita esineitä. Edelleen hän kerää epäsovinnaisia materiaaleja varastoon. Lasihelmet, kynttilänjalat, napit ja kaistaleet muovia käyvät keskustelua taiteilijan kanssa.

– Muisti ja muistot kiinnostavat, esineet, joita ihmiset hylkäävät kirpputoreille. Kaikki ei ole ylevää ja kaunista, vaan joukossa on rumaa ja halpaa. On kihelmöivä tunne, kun löytää oikean materiaalin oikeaan kohteeseen.

Koruja rakentaessaan Lehtinen kiittää koulutuksesta saamiaan teknisiä taitoja. Jalometallejakaan hän ei ole hylännyt. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel saivat Lahden vierailullaan 2010 Lehtisen luomat korut, joissa kulta, hopea ja kivi kertovat talvisesta Lahdesta. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 21/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Keksijä pitää ongelmista

Kuva © Markus Henttonen

Teollinen muotoilija Teuvo Karvonen hakee ongelmia, jotka stimuloivat hänen aivojaan. Muototieto Oy:ssä hän on 1980-luvulta lähtien kehittänyt satoja ratkaisuja teollisuuteen, sairaaloihin, sisustukseen, harrastuksiin ja työkoneiksi.

Ajatteluun uskova Karvonen tiivistää ammattinsa perusteet puoleen tusinaan teesiin.

– Opiskelin ensin taidetta, mutta palo sammui. Teollisen muotoilun myötä siirryin tekemään veistoksia, joita tuotetaan koneilla.

– Muotoilu on ajatteluammatti. Aivot muodostavat järjellisiä ja järjettömiä ajatuksia, joista olen kehittänyt joitain hyviä tuoteideoita.

– Teollisen muotoilijan tärkein ominaisuus on luontainen negatiivisuus ja tapa etsiä vikoja ympäristöstä. Hänellä pitää olla keksijän lahja, jotta hän keksii ongelmiin ratkaisut.

– Teolliselle muotoilulle on haitallista ajatella kaikkea vain muotoiluna, sillä tuotantotekniset seikat, materiaalit ja konekanta määrittävät muotoa. Optimaalista teollista tuotetta ei tuotannossa ihmisen käsi koske.

– Ideoiden ja innovaatioiden pitää tulla oikeaan aikaan, jotta teollisuus on valmis ottamaan ne tuotantoon ja ihmiset haluavat ostaa niitä.

– Hyvä muotoilu on sellaista, että se pelastaa kymmenien tuhansien ihmisten päivän, ei pilaa sitä.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 20/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Mustavalkoinen sopii lapselle

Kuva © Markus Henttonen

Muotoilija Sarianna Malmi tietää, ettei lasten unelmiin tarvita pastellisävyisiä vaatteita. Hänen paras tuotteensa on mustavalkoinen mekko, jonka täydessä ympyrässä riittää helmaa myös pikkuprinsessoille.

– Olen saanut ihania palautteita siitä, kuinka lapsi vain pyörii mekko päällä tai menee sen alle piiloon.

Ennen lapsia Malmi oli puhdasverinen naistenvaatteiden suunnittelija, joka työsuhteiden jälkeen aloitteli omaa mallistoa. Odotusaikana lastenvaatekauppojen tarjonta alkoi kuitenkin ärsyttää.

– Halusin ainakin meidän lapsellemme tarjota mustavalkoisen kontrastin, jonka vauva näkee parhaiten. Painotan rentoutta, hyvää oloa, reippautta ja pilkettä silmäkulmassa. Muotokieli ja yksityiskohdat, kuten jokin korosteväri, ovat myös tärkeitä.

– Kun tuotteet valmistetaan Suomessa, se tuo mukanaan hyvin hinta- ja laatutietoiset kuluttajat. En kuitenkaan halua tinkiä materiaalien tai työn laadusta.

Vaikka Höö-mallisto syntyi vahingossa, hyvä palaute innosti kehittämään sitä muiden töiden ohessa. Hän suunnittelee useita mallistoja Suomeen ja Viroon ja pysyy siten perillä markkinoista.

Yksin työskentelevä muotoilija haluaa jakaa kokemuksia kollegojen kanssa. Tiiviisti yhteyttä pitävissä verkostoissa on muita lastenvaatteiden suunnittelijoita ja ekologisten tuotteiden muotoilijoita.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 19/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Asioiden hengen muotoilija

Osmo Pennan työhuoneen hylly on tungettu täyteen esitteitä, luetteloita, lehtiä ja kirjoja, seinillä on esillä vauvanruokaa ja museonäyttelyä mainostavia julisteita. Graafinen muotoilija on tehnyt töitä niin monenlaisille tilaajille, että hän itsekin penkoessa yllättyy.

Kuva © Markus Henttonen

– Sisällöt ja tekotavat vaihtelevat, mutta tärkeintä on puhua samaa kieltä asiakkaan kanssa. Asioihin pitää paneutua kunnolla ja keksiä jotain uutta, jota vastaanottaja arvostaa. 

Valmistuttuaan Lahden Muotoiluinstituutista Penna työskenteli mainostoimistossa, jossa hän pääsi tekemään sekä sosiaalista että kaupallista mainontaa. Mieleen ovat jääneet ammattijärjestön lakko ja Ekokemin käynnistys.

Freelancerina hän on luonut pitkäaikaiset asiakassuhteet mm. useisiin huonekaluyrityksiin, Väestöliittoon ja Lahden kulttuuriorganisaatioihin. Äitiyspakkauksessa oli monena vuonna Pennan kuvittama vauvakirja.

– Väestöliiton projekteissa kuvituksen tarkoitus on auttaa keskustelemaan tärkeistä ja vaikeista asioista kuten lapsen vammasta tai isän ja äidin kielletyistä tunteista.

Tuotemainonnassa Penna usein johtaa prosessia kuvaussuunnittelusta tekstiin ja typografiaan. Graafisen muotoilijan ja yhteistyökuvaajan tavoite on tällöin selvä.

– Me näytämme sen, mikä tuotteessa on hienoa ja miten se erottuu toisista. Osassa tuotteista korostuu toiminnallisuus ja käyttö, toisissa muotoilijan luoma henki tai käyttäjäkunta.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 18/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Utelias ottaa kulmasta kiinni ja käy tekemään

Kuva © Markus Henttonen

Design-tekstiilejä, muotoilukasvatusta, blogimerkintöjä, puutöitä ja neuleita. Muoti- ja vaatetussuunnittelija Marianne Valola ei anna tekniikan tai materiaalin rajoittaa, kun hänellä on sanomista.

– Minulle muotoilu on osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteen keinoin. Naisten päivän mallisto lähti siitä, että kiroilu alkoi tympiä. Kohta ihmiset alkoivat tulla kertomaan minulle tarinoita siitä, mitä rumana pidetty kirkkovenekuvio heille tuo mieleen.

Valolalle on luontaista tarttua ideaan ja ryhtyä töihin. Design from & for Kids -projektissa hän koordinoi yhteistyötä, jossa puusepät ja muotoilijat valmistivat huonekaluja lasten ideoista. 

Lahtelaisen Vuorelman talkootaiteilijana hän päivittää perinnetekstiilejä.

Oululaissyntyiselle Valolalle Lahdesta ihmisineen on tullut rakas. Helsinkiin pääsee nopeasti, takaisin on aina kiire.

– Viitisen vuotta sitten kaipasin muotoilijaverkostoa, nyt sellainen toimii ja jakaa ideoita ja töitä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 17/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Vaatteita vaativille miehille

Kuva © Markus Henttonen

Kun vaatesuunnittelija Marjut Uotila 2000 harjoitteli Pariisissa, hän huomasi, ettei moderneja miesten vaatteita ollut missään. Pari vuotta myöhemmin hän loi Dusty-malliston miehille, jotka haluavat ilmaista itseään pukeutumisella.

– Aiemmassa koulutuksessa ei ollut tullut esille, miksi vaate on sen näköinen kuin se on. Pariisissa opin, että idea voi lähteä vaikka nykytaiteesta.

Uotilalla muoto ja materiaali kulkevat rinnakkain. Yksinkertaisen vaatteen juju voi olla erityinen leikkaus, neulekoriste tai syövytetty, lähes kolmiulotteinen printti.

Dusty-mallisto on suunnattu kansainvälisille markkinoille, pieniin putiikkeihin. Asiakkaat ja kauppiaat arvostavat laadukkaita, pieniä sarjoja. Uotila taas arvostaa palautetta, jota hän saa messuilla ja verkon kautta.

– Osalla kauppiaista on jo usean sesongin kaari seurata mallistoa. On tosi tärkeää yllättää heidät aina uudestaan. 

Uotila tekee suunnittelutyön Lahdessa ja teettää vaatteet lähellä, koska haluaa valvoa jokaista yksityiskohtaa. Kotikaupunki sopii hyvin tukikohdaksi.

– Helsinki ja lentokenttä ovat lähellä. Ei Suomi ole enää muutenkaan syrjässä, verkon kautta voi hyvin seurata, mitä miesten muodissa tapahtuu. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 16/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Mainoskuva nostaa muotoilun esiin

Kuva © Markus Henttonen

Valokuvaaja Teemu Töyrylä innostuu yhtä lailla hitsauslaitteesta kuin jalokivikorusta. Mainoskuvaaja tunnetaan monipuolisena ammattilaisena, joka pärjää studiossa, huonekaluhallissa ja tehtaassa.

– Olen taideteollisuussuvun kakarana katsellut tuotteita lapsuudesta asti. Tykkään puuhata design-kappaleiden kanssa ja nostaa esiin niiden parhaat puolet. Koneistakin monet on muotoiltu todella hyvin, ja niitä kuvatessa pääsee suomalaisen teollisuuden perusytimeen.

Peruslahtelainen Töyrylä ehti Muotoiluinstituutin opintojen ohessa harjoitella pari kesää sanomalehdessä. Valmistumisen jälkeen hän jäi mainospuolelle kollegan neuvosta. Paras oppi tuli helsinkiläiseltä Pasi Haarasen PR-studiolta.

– Hän opetti, että asiat tehdään kunnolla loppuun. Hän oli hirveän hyvä ja tarkka ja pisti minut koville.

Tärkeitä asiakkaita Töyrylä on löytänyt mm. korumuotoilijoista ja huonekaluteollisuudesta. Kokoluokka on suurteollisuudesta pienyrityksiin.

Tekniikan murros on lisännyt kilpailua valokuvaajien kesken, mutta kuvaaja on silti kotonaan digitaalisessa maailmassa.

– Näin heti edut, kun kuvan näkee heti ja sitä pääsee käsittelemään ilman reprolaitosta tai hankalaa trikkikuvausta. Ammattitaito ei kuitenkaan ole pelkkää tekniikkaa vaan oleellisen tajuamista. Yhä useammassa firmassa on jo vallalla kulttuuri, jossa ymmärretään käyttää ammattilaista ja annetaan tälle myös tilaa irrotella kuvien kanssa. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 15/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Tekijöiden sparraaja

Kuva © Markus Henttonen

Hämeen muotoilun läänintaiteilija Paula Susitaival kehuu mielellään muiden töitä. Painokangassuunnittelu sai jäädä syrjään, kun hän jo opiskeluaikana lähti järjestöelämään. Ennen läänintaiteilijan työtä hän työskenteli pitkään Ornamon eri jäsenjärjestöissä.

– Olen innostunut muiden töistä ja yhdessä tekemisestä, mikä sysäsi minut valmistumisen jälkeen mukaan suunnittelija- ja kauppakollektiiviin. Sain palautetta, jonka mukaan osaan sparrata muita.

Susitaival hyppäsi muotoilun läänintaiteilijaksi aivan WDC-muotoilupääkaupunkivuoden kynnyksellä. Kaksi vuotta hänen sijoituspaikkansa on ollut Muotohuoltamo Lahden keskustassa.

Näyttely- ja tapahtumatila oli näköalapaikka, jossa läänintaiteilija sai työskennellä näyttelyissä ja työpajoissa muotoilijoiden, yritysten ja aivan tavallisten kaupunkilaisten kanssa.

– Pyrin järjestämään kaupunkilaisille avointa tekemistä, johon ei tarvita erityisiä taitoja. Erityisen kiinnostavaa oli tavata ihmisiä, jotka ovat työskennelleet muotoiluteollisuudessa kuten vaate- ja huonekalutehtailla. Muistojen lisäksi heiltä tuli kärkeviäkin mielipiteitä teollisuudesta ja muotoilusta.

Susitaival on kokenut Lahden selkeästi muotoilukaupungiksi, jossa muotoilustrategiaa viedään aktiivisesti eteenpäin. Kouluihin ulotettu lasten muotoilukasvatus saa häneltä myös kiitosta.

– Muotoilu on Lahdessa esillä sisältö edellä, ei vain tähtivetoisesti.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 14/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Uteliaisuudesta uniikkiin puuhun

Hienopuuseppä Markku Tonttilan työskentely lähtee uteliaisuudesta puuhun.

Kuva © Markus Henttonen

– Puu on haastava mutta antoisa materiaali. Minulle suunnittelu on hyvin materiaalilähtöistä. Haluan suosia kotimaisia puulajeja ja marginaalipuumateriaaleja. Toivon voivani vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja suomalaisille luonnollisen materiaalin arvostukseen.

Ajattelua edustavat voimakkaimmin puistopuista veistetyt huonekalut, joiden pintakuvio ja rakenne syntyvät materiaalin ehdoin. Myös oksat, värivirheet ja halkeamat voivat jäädä esiin. 

– Kiitettävän usein myös asiakkaat huomaavat, että tällä tavalla he saavat uniikkeja esineitä.

Kaadettujen puistopuiden käyttö on yksi esimerkki Tonttilan vetämän Pro Puu -yhdistyksen ja Woodism-työryhmän toiminnasta. 1997 perustettu Pro Puu on vienyt eteenpäin kotimaisen puun käyttöä verkostoitumalla, näyttelyin ja projektein. Hyvät käytännöt ovat levinneet Lahden seudulta jo mm. Helsinkiin ja Pietariin.

Tonttilalta järjestötyö on syönyt työaikaa verstaalla mutta on tuonut työhön myös uusia ulottuvuuksia. Näyttelyitä ja tapahtumia suunnitellessaan hän on kohdannut satoja muotoilijoita, taiteilijoita ja käsityön osaajia ja tehnyt yhteistyötä heistä monen kanssa.

– Pro Puun vahvuus on tarjota jäsenille koko verkoston osaaminen käyttöön. Niin kauan toiminta on mielekästä ja menee eteenpäin, kuin jokainen tuo mukaan oman panoksensa.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 13/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Palkittua designia kuluttajien koteihin

Sisustusarkkitehti, muotoilija Tapio Anttila täyttää aukkoja. Hän suunnittelee huonekaluja, valaisimia, pienesineitä ja sisustustuotteita tiukasti kilpailluille kuluttajamarkkinoille.

Kuva © Markus Henttonen

Kuluttajat ja kriitikot ovat innostuneet, kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja on rapissut.

– Piendesignmarkkinoilla on vaikea saada jalansijaa ja elää suunnittelulla. On positiivista, että myös kuluttajat ovat huomanneet laadun ja designin arvon. On-sohvan suosio on hyvä esimerkki.

Ennen omaa toimistoa Anttila työskenteli Helsingissä tunnetuissa toimistoissa ja Lahdessa Iskulla julkikalustesuunnittelijana. Monipuolinen kokemus antoi eväät ymmärtää kenttää.

– Sisustuksia tehdessä näin, mitä markkinoilta puuttuu. Iskulla sain tehdä laajasti erilaisia tuotteita ja opin teollisuuden prosessin. Oma toimisto mahdollisti vielä enemmän, tuntui että maailma on auki.

Kansainvälisille markkinoille ovat päätyneet etenkin Showroom Finlandin tuottamat Tuohi-tarjottimet. Myös Keraplastin valaisimet kiinnostavat.

Anttila kulkee paljon ulkomailla messuilla ja asiakastapaamisissa, mutta ei halua muuttaa Suomesta. 

– On harmi, että suomalaiset suunnittelijat lähtevät pysyvästi ulkomaille, koska me kouluttaudumme verovaroilla. Työtilaisuuksia ja arvostusta kuitenkin pitää hakea ulkomailta, siksi minäkin olen mukana vientiponnisteluissa.

Lahdessa Anttilan pitävät mm. hyvät yhteydet ja toimiva muotoilijayhteisö. Valmistajien tuotantolaitoksia on lähellä, hyviä harjoittelijoita saa Muotoiluinstituutista, Pro Puu -yhdistyksen kautta löytyy tekijöitä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 12/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Ongelma ratkeaa kuuntelemalla

Muotoilija, sisustusarkkitehti Tina Shukla kuuntelee mielellään asiakkaan tarinoita. Hän rakentaa kalusteen tai tilasuunnitelman mieluiten eletyn elämän päälle. 

Hän opiskeli alun perin puusepäksi ja on kuunnellut paljon ihmisiä myös työskennellessään Pro Puu -yhdistyksessä. 

Kuva © Markus Henttonen

– Menen ensin vähän kuin treffeille asiakkaan kanssa. Aika harvoin päädymme sellaiseen ratkaisuun, jossa ostamme asioita suoraan kaupasta ja heitämme kaiken vanhan pois.

Shukla haluaisi elvyttää ajatuksen kiintokalusteista. Hänelle ne merkitsevät huonekaluja, jotka seuraavat mukana eri elämänvaiheissa. Vanha ovi tai pöytälevy on usein uutta mielenkiintoisempi.

– Rakastan puusepän töitä ja muotoilua, mutta en halua tehdä yhtään turhaa esinettä. Suunnittelijalla on loppupelissä vastuu siitä, paljonko tavaraa joutuu kaatopaikalle.

Parhaimmillaan muotoilu on Shuklalle ongelmanratkaisua. Vaneriset, koottavat joulukoristeet painavat vain kahdeksan grammaa ja sopivat kirjekuoreen. Heijastimet syntyvät osin kierrätysmateriaaleista ja ovat siksi yksilöitä.

– Vanhempani valittivat, että rikoin lapsena leluja. Todellisuudessa purin ne osiin ja paransin niitä! 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 11/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Puuarkkitehtuurin filosofi

Arkkitehti Markku Viitasalo on tyytyväinen neljään Lahden seudulle tekemäänsä työhön pitkän työuransa varrella. Yksi on Lahden satamassa sijaitsevan Tikkulan ilmastointi ilman näkyviä muutoksia vanhan tulitikkutehtaan julkisivussa. Toinen on vanhan omenapuun ympärille rakennettu pientalo Lahden Pirttiharjussa.

Kuva © Markus Henttonen

Armon saavat myös Hämeenkoskella sijaitseva puinen kevyen liikenteen silta ja puiset kellotornit kahdella hautausmaalla Lahdessa.

– Nautin erityisesti sen kokoluokan kappaleista, joissa suunnittelija voi hallita rakenteet pienintä ruuvia myöten. Kellotornissa halusin kokeilla viidellä liimapuupalkilla, miten niistä saadaan tornin osat jättämättä tikkuakaan yli. Kun rakenteissani on nähty japanilaisia vaikutteita, olen ollut tyytyväinen.

Perinteisessä japanilaisessa rakentamisessa Viitasaloa viehättää ajatus puuosien uusimisesta tarpeen mukaan. Rakenteita uusimalla talo jatkaa elämäänsä ja käsityötaito siirtyy samalla rakentajapolvelta seuraavalle.

Lahden sataman ympärille rakentuva Puuarkkitehtuuripuisto oli Viitasalon idea. Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien suunnittelemista rakennuksista ja rakennelmista.

Filosofisista pohdiskeluistaan tunnettu Viitasalo haluaa kehittää ideaa eteenpäin.

– Ei jokaisen rakennelman tekijän tarvitse olla puuarkkitehtuuripalkinnon saaja, sillä meillä on hyviä nuoria arkkitehteja ja korkeakoulujen puustudiot tekevät hyvää työtä. Mestarien ohella töitä puistoon voisi tilata nousevilta kyvyiltä.

Markku Viitasalo (s. 14.7.1947) menehtyi vakavaan sairauteen 10.1.2013. Haastattelu tehtiin 22.8.2012.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 10/25.

Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Murros luo uutta

Mikko Murtonen haluaa murtaa puumuotoilun rajoja. Hän ihmettelee, miksi suomalaiset pelkäävät materiaalia, jota ovat käyttäneet satoja vuosia.

Oik. Mikko Murtonen, vas. Isko Lappalainen

kuva © Markus Henttonen

– Jo opiskelijoilla on hirveän selkeä kuva siitä, mitä puusta voi tehdä ja mitä ei missään tapauksessa voi tehdä. Materiaalina puu on paljon kestävämpi sekä ulkotiloissa että materiaalivahvuudeltaan kuin yleensä ajatellaan.

Murtonen opettaa puumuotoilua Lahden Muotoiluinstituutissa ja ideoi tuotesarjaa tilaustöiden ohessa. Kokemusta on myös muista materiaaleista ja graafisesta suunnittelusta.

Opiskelijoille hän haluaa välittää avointa suhtautumista omiin ja muiden ideoihin. Myös murrosvaiheet kuuluvat muotoilijan uraan. Murtonen irrottautui iam designista hyvässä yhteisymmärryksessä päästäkseen lähemmäksi käsillä tekemistä.

– Minulle sopii asiakkaan kanssa tekeminen ja muotoilun tuominen tilanteisiin, joissa sitä ei ole aiemmin osattu nähdä. Jokaisen pitää kuitenkin löytää oman polkunsa. Muotoilija on oikealla alalla, jos hän säännöllisesti hakee uusia väyliä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 9/25.

Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Tuote lähtee villistä ideasta

Vas. Isko Lappalainen, oik. Mikko Murtonen

kuva © Markus Henttonen

Ennen muotoilijan uraa Isko Lappalainen on ommellut lumilautavaatteita, veistänyt vaappuja ja työskennellyt eri puolilla huonekalutehdasta. Puusepän ja muotoilijan koulutus ja monipuolinen kokemus ovat eduksi, kun hänen yrityksensä iam design ottaa hoitaakseen muotoilutehtävän.

– Muotoilija-minä suunnittelee villejä muotoja ja se puuseppä-minä osaa ratkoa, miten ne tehdään. Siitä on hyötyä, että hallitsen tuotantopuolen ja pystyn tekemään suoraan tuotantoon sopivan tuotteen.

iam design on muotoillut kalusteita, kenkiä, valaisimia, messuosastoja, yrityskonsepteja ja grafiikkaa.

Lappalainen ei kuitenkaan tee kaikkea yksin vaan luottaa vankasti yhteistyöverkostoon. Tuotantotilaa hänellä ei ole ollenkaan, asiakkaat hän tapaa pienessä keskikaupungin studiossa. Lahtea hän kiittää helpoksi paikaksi työskennellä, sillä kaupungissa on avoin henki ja tärkeimmät asiat tapahtuvat parinkymmenen kilometrin sisällä.

– Ainakin nuoret suunnittelijat tekevät yhä enemmän yhdessä. Olemme kilpailijan sijasta yhteistyökumppaneita. Täällä on myös helppo lähestyä asiakkaita.

Lappalainen on ottaa mielellään osaa taideprojekteihin.

– Ne ovat revittelyä ja rentoutumista, jossa ei ole mitään paineita teolliseen tuotantoon. Silti monet tuotteistani ovat lähteneet liikkeelle näyttelystä tai muusta villistä ideasta. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 8/25.

Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Juoman muotoilija

Rami Toivosen muotoilemat tuotteet kulkevat suomalaisten käsissä joka päivä. Hänen suurimmat asiakkaansa ovat juomataloja, joiden muovi- ja lasipulloja lähes jokainen kantaa kotiin kaupasta täysinä ja palauttaa automaattiin taas tyhjänä.

Kuva © Markus Henttonen

Parhaimmillaan muotoilu kertoo ensivilkaisulla pakkauksen sisällön, mutta pulloilla on paljon myös näkymättömiä reunaehtoja. Jokainen materiaaligramma maksaa, minkä lisäksi pakkausten pitää mahdollistaa ja kestää monenlaista käsittelyä.

– Paksuus määrää, mitä muotoja pulloon saa aikaiseksi. Muodolla taas määritellään, kuinka paljon neste kuohuu täytettäessä, miten se liikkuu valmistajan rullaradoilla ja pullonpalautusautomaateissa ja miten se voidaan etiketöidä.

PET-kierrätysmuovipullot merkitsivät uutta aikaa myös muotoilulle.

– Teollisuus alkaa vähitellen ymmärtää, että edullisempien pakkausten myötä tuli mahdolliseksi rakentaa tuotekohtaisia brändejä.

Suurteollisuudessa muotoilija kuuntelee tarkasti tuotannon ja markkinoinnin asiantuntijoita. Pienyrittäjille ja käsityöläisille Toivonen luo koko brändin visuaalisen olemuksen pakkauksista esitteisiin ja nettisivuihin.

Työvuodet puuseppänä ennen muotoiluopintoja ovat auttaneet Toivosta ymmärtämään asiakkaiden tarpeita. Välillä hän kaipaa kalustemuotoilua, mutta itseään hän ei halua brändätä.

– Vanhana puuseppänä tykkään kuitenkin, kun saan jotain näkyvää aikaiseksi.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 7/25.

Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.