Mustavalkoinen sopii lapselle

Kuva © Markus Henttonen

Muotoilija Sarianna Malmi tietää, ettei lasten unelmiin tarvita pastellisävyisiä vaatteita. Hänen paras tuotteensa on mustavalkoinen mekko, jonka täydessä ympyrässä riittää helmaa myös pikkuprinsessoille.

– Olen saanut ihania palautteita siitä, kuinka lapsi vain pyörii mekko päällä tai menee sen alle piiloon.

Ennen lapsia Malmi oli puhdasverinen naistenvaatteiden suunnittelija, joka työsuhteiden jälkeen aloitteli omaa mallistoa. Odotusaikana lastenvaatekauppojen tarjonta alkoi kuitenkin ärsyttää.

– Halusin ainakin meidän lapsellemme tarjota mustavalkoisen kontrastin, jonka vauva näkee parhaiten. Painotan rentoutta, hyvää oloa, reippautta ja pilkettä silmäkulmassa. Muotokieli ja yksityiskohdat, kuten jokin korosteväri, ovat myös tärkeitä.

– Kun tuotteet valmistetaan Suomessa, se tuo mukanaan hyvin hinta- ja laatutietoiset kuluttajat. En kuitenkaan halua tinkiä materiaalien tai työn laadusta.

Vaikka Höö-mallisto syntyi vahingossa, hyvä palaute innosti kehittämään sitä muiden töiden ohessa. Hän suunnittelee useita mallistoja Suomeen ja Viroon ja pysyy siten perillä markkinoista.

Yksin työskentelevä muotoilija haluaa jakaa kokemuksia kollegojen kanssa. Tiiviisti yhteyttä pitävissä verkostoissa on muita lastenvaatteiden suunnittelijoita ja ekologisten tuotteiden muotoilijoita.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 19/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Utelias ottaa kulmasta kiinni ja käy tekemään

Kuva © Markus Henttonen

Design-tekstiilejä, muotoilukasvatusta, blogimerkintöjä, puutöitä ja neuleita. Muoti- ja vaatetussuunnittelija Marianne Valola ei anna tekniikan tai materiaalin rajoittaa, kun hänellä on sanomista.

– Minulle muotoilu on osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun taiteen keinoin. Naisten päivän mallisto lähti siitä, että kiroilu alkoi tympiä. Kohta ihmiset alkoivat tulla kertomaan minulle tarinoita siitä, mitä rumana pidetty kirkkovenekuvio heille tuo mieleen.

Valolalle on luontaista tarttua ideaan ja ryhtyä töihin. Design from & for Kids -projektissa hän koordinoi yhteistyötä, jossa puusepät ja muotoilijat valmistivat huonekaluja lasten ideoista. 

Lahtelaisen Vuorelman talkootaiteilijana hän päivittää perinnetekstiilejä.

Oululaissyntyiselle Valolalle Lahdesta ihmisineen on tullut rakas. Helsinkiin pääsee nopeasti, takaisin on aina kiire.

– Viitisen vuotta sitten kaipasin muotoilijaverkostoa, nyt sellainen toimii ja jakaa ideoita ja töitä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 17/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Vaatteita vaativille miehille

Kuva © Markus Henttonen

Kun vaatesuunnittelija Marjut Uotila 2000 harjoitteli Pariisissa, hän huomasi, ettei moderneja miesten vaatteita ollut missään. Pari vuotta myöhemmin hän loi Dusty-malliston miehille, jotka haluavat ilmaista itseään pukeutumisella.

– Aiemmassa koulutuksessa ei ollut tullut esille, miksi vaate on sen näköinen kuin se on. Pariisissa opin, että idea voi lähteä vaikka nykytaiteesta.

Uotilalla muoto ja materiaali kulkevat rinnakkain. Yksinkertaisen vaatteen juju voi olla erityinen leikkaus, neulekoriste tai syövytetty, lähes kolmiulotteinen printti.

Dusty-mallisto on suunnattu kansainvälisille markkinoille, pieniin putiikkeihin. Asiakkaat ja kauppiaat arvostavat laadukkaita, pieniä sarjoja. Uotila taas arvostaa palautetta, jota hän saa messuilla ja verkon kautta.

– Osalla kauppiaista on jo usean sesongin kaari seurata mallistoa. On tosi tärkeää yllättää heidät aina uudestaan. 

Uotila tekee suunnittelutyön Lahdessa ja teettää vaatteet lähellä, koska haluaa valvoa jokaista yksityiskohtaa. Kotikaupunki sopii hyvin tukikohdaksi.

– Helsinki ja lentokenttä ovat lähellä. Ei Suomi ole enää muutenkaan syrjässä, verkon kautta voi hyvin seurata, mitä miesten muodissa tapahtuu. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 16/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Tekijöiden sparraaja

Kuva © Markus Henttonen

Hämeen muotoilun läänintaiteilija Paula Susitaival kehuu mielellään muiden töitä. Painokangassuunnittelu sai jäädä syrjään, kun hän jo opiskeluaikana lähti järjestöelämään. Ennen läänintaiteilijan työtä hän työskenteli pitkään Ornamon eri jäsenjärjestöissä.

– Olen innostunut muiden töistä ja yhdessä tekemisestä, mikä sysäsi minut valmistumisen jälkeen mukaan suunnittelija- ja kauppakollektiiviin. Sain palautetta, jonka mukaan osaan sparrata muita.

Susitaival hyppäsi muotoilun läänintaiteilijaksi aivan WDC-muotoilupääkaupunkivuoden kynnyksellä. Kaksi vuotta hänen sijoituspaikkansa on ollut Muotohuoltamo Lahden keskustassa.

Näyttely- ja tapahtumatila oli näköalapaikka, jossa läänintaiteilija sai työskennellä näyttelyissä ja työpajoissa muotoilijoiden, yritysten ja aivan tavallisten kaupunkilaisten kanssa.

– Pyrin järjestämään kaupunkilaisille avointa tekemistä, johon ei tarvita erityisiä taitoja. Erityisen kiinnostavaa oli tavata ihmisiä, jotka ovat työskennelleet muotoiluteollisuudessa kuten vaate- ja huonekalutehtailla. Muistojen lisäksi heiltä tuli kärkeviäkin mielipiteitä teollisuudesta ja muotoilusta.

Susitaival on kokenut Lahden selkeästi muotoilukaupungiksi, jossa muotoilustrategiaa viedään aktiivisesti eteenpäin. Kouluihin ulotettu lasten muotoilukasvatus saa häneltä myös kiitosta.

– Muotoilu on Lahdessa esillä sisältö edellä, ei vain tähtivetoisesti.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 14/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Vaatesuunnittelun moniosaaja

Kuva © Markus Henttonen

Kun muotitaiteilija Anneli Kukkonen valmistui 1970, suomalainen tekstiili- ja vaatetusteollisuus eli vahvaa nousukautta. Kymmenet yritykset tarjosivat töitä. Uralle mahtuu niin lasten, miesten kuin naisten mallistojen suunnittelua. 

– Sain mahdollisuuden työskennellä hyvin erilaisissa yrityksissä, mikä opetti vaatetusteollisuuden markkinointi- ja tuotantoprosessin.

Hän sai 1980 ensimmäisenä vaatesuunnittelijana muotoilun valtionpalkinnon. 1990-luvun alussa Kukkonen kutsuttiin Lahden Muotoiluinstituuttiin opettamaan uusia vaatesuunnittelijapolvia. Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa oli tosin tuolloin jo alkanut alasajo.

– Ensimmäinen tehtävä oli kurinalaistaa ja kansainvälistää otetta, sillä suunnittelijoita tarvittiin, vaikka valmistus oli siirtymässä muualle. Panostus yritysyhteistyöhön työllisti nuoria jo opiskeluaikoina. 

Kukkonen on ehtinyt seurata monen nuoren suunnittelijan uraa. Ilahduttavan moni on rohkeasti perustanut oman yrityksen, osa työskentelee suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä.

– Parhaiten ovat menestyneet luovat, rohkeat ja ennakkoluulottomat tekijät, joilla on vahva oma näkemys, persoona ja tarina.

Kun tuotanto on Suomesta lähes hävinnyt, Kukkonen toivoo opetukseen yhä enemmän kansainvälisille markkinoille tähtääviä sisältöjä.

– Kaukoidän osaaminen on välttämätöntä. Pitää hallita koko prosessi teettämisestä logistiikkaan ja markkinointiin, mieluiten vielä eettisesti ja ekologisesti.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 6/25.

Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.