Arvot ja tarve edellä

Kuva © Markus Henttonen

Kaisa Känsälän muotoilun juuret ovat lapsuuden Lapissa. Sukulaiset osasivat rakentaa veneitä, kutoa sukkia ja muuttaa poronluut esineiksi. Kaikki luonnosta otettu käytettiin tarkkaan hyödyksi.

Känsälä haluaa tehdä arvoperustaista muotoilua, joka syntyy tarpeeseen ja on mahdollisimman kestävää ja ekologista. Jo opiskeluaikana hän pääsi muotoilemaan Hollolan Sovituksen kirkon sakraalikalusteita ja -esineitä.

Tehtävä oli vaikein mahdollinen. Kirjallisuudesta hän ei saanut apua, sillä sellaista ei ole. Vanhat kuvatkin kertovat ajasta, jolloin kirkkokansa pidettiin hereillä epämukavilla penkeillä.

– Kirkko rakennetaan jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja se on tarkoitettu isoille ryhmille. Sakramentit ja seurakunnan toiminnat pitää ottaa tarkkaan huomioon ja samalla pitäisi osata ennakoida sitäkin, miten kirkolliset toimitukset jatkossa muuttuvat.

Känsälä on laajentanut ajattelua muualle yhteiskuntaan. Hän on suunnitellut urheilukilpailua varten ekologisen pyöräkatsomon ja ollut mukana muissa Green City -hankkeissa.

– Tapahtumamuotoilu sopii hyvin kalustemuotoilun rinnalle, sillä yritän välttyä suoltamasta uutta tavaraa tähän maailmaan ilman selvää tarvetta.

Sakraalikalusteiden jälkeen Känsälä on perehtynyt elämänkaaren varrella tarvittaviin kalusteisiin. Työn alla on käsityönä raakapuusta valmistettava ekologinen tuhkauurna, joka on nykyisiä malleja lähempänä suomalaista muotokieltä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 25/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Uteliaisuudesta uniikkiin puuhun

Hienopuuseppä Markku Tonttilan työskentely lähtee uteliaisuudesta puuhun.

Kuva © Markus Henttonen

– Puu on haastava mutta antoisa materiaali. Minulle suunnittelu on hyvin materiaalilähtöistä. Haluan suosia kotimaisia puulajeja ja marginaalipuumateriaaleja. Toivon voivani vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja suomalaisille luonnollisen materiaalin arvostukseen.

Ajattelua edustavat voimakkaimmin puistopuista veistetyt huonekalut, joiden pintakuvio ja rakenne syntyvät materiaalin ehdoin. Myös oksat, värivirheet ja halkeamat voivat jäädä esiin. 

– Kiitettävän usein myös asiakkaat huomaavat, että tällä tavalla he saavat uniikkeja esineitä.

Kaadettujen puistopuiden käyttö on yksi esimerkki Tonttilan vetämän Pro Puu -yhdistyksen ja Woodism-työryhmän toiminnasta. 1997 perustettu Pro Puu on vienyt eteenpäin kotimaisen puun käyttöä verkostoitumalla, näyttelyin ja projektein. Hyvät käytännöt ovat levinneet Lahden seudulta jo mm. Helsinkiin ja Pietariin.

Tonttilalta järjestötyö on syönyt työaikaa verstaalla mutta on tuonut työhön myös uusia ulottuvuuksia. Näyttelyitä ja tapahtumia suunnitellessaan hän on kohdannut satoja muotoilijoita, taiteilijoita ja käsityön osaajia ja tehnyt yhteistyötä heistä monen kanssa.

– Pro Puun vahvuus on tarjota jäsenille koko verkoston osaaminen käyttöön. Niin kauan toiminta on mielekästä ja menee eteenpäin, kuin jokainen tuo mukaan oman panoksensa.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 13/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Palkittua designia kuluttajien koteihin

Sisustusarkkitehti, muotoilija Tapio Anttila täyttää aukkoja. Hän suunnittelee huonekaluja, valaisimia, pienesineitä ja sisustustuotteita tiukasti kilpailluille kuluttajamarkkinoille.

Kuva © Markus Henttonen

Kuluttajat ja kriitikot ovat innostuneet, kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja on rapissut.

– Piendesignmarkkinoilla on vaikea saada jalansijaa ja elää suunnittelulla. On positiivista, että myös kuluttajat ovat huomanneet laadun ja designin arvon. On-sohvan suosio on hyvä esimerkki.

Ennen omaa toimistoa Anttila työskenteli Helsingissä tunnetuissa toimistoissa ja Lahdessa Iskulla julkikalustesuunnittelijana. Monipuolinen kokemus antoi eväät ymmärtää kenttää.

– Sisustuksia tehdessä näin, mitä markkinoilta puuttuu. Iskulla sain tehdä laajasti erilaisia tuotteita ja opin teollisuuden prosessin. Oma toimisto mahdollisti vielä enemmän, tuntui että maailma on auki.

Kansainvälisille markkinoille ovat päätyneet etenkin Showroom Finlandin tuottamat Tuohi-tarjottimet. Myös Keraplastin valaisimet kiinnostavat.

Anttila kulkee paljon ulkomailla messuilla ja asiakastapaamisissa, mutta ei halua muuttaa Suomesta. 

– On harmi, että suomalaiset suunnittelijat lähtevät pysyvästi ulkomaille, koska me kouluttaudumme verovaroilla. Työtilaisuuksia ja arvostusta kuitenkin pitää hakea ulkomailta, siksi minäkin olen mukana vientiponnisteluissa.

Lahdessa Anttilan pitävät mm. hyvät yhteydet ja toimiva muotoilijayhteisö. Valmistajien tuotantolaitoksia on lähellä, hyviä harjoittelijoita saa Muotoiluinstituutista, Pro Puu -yhdistyksen kautta löytyy tekijöitä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 12/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.