Suklaamunan Muukalainen

Kuva © Markus Henttonen

Ufoja Lahdessa -albumeissa esiintyvä Muukalainen sopii hyvin Marko Turusen alter egoksi. Perinteisen taidekoulutuksen saanut sarjakuvataiteilija ei aina tiedä, mikä hänen asemansa on muotoilun ja taiteen kentällä.

– Vaikka näyttelyt tuovat hienosti esiin sarjakuvataidetta, en haluaisi vain laittaa originaaleja seinälle. Minulle taideteos on se albumi, josta tarina on luettavissa. Suuri yleisö tuntee kuitenkin parhaiten lehdissä ilmestyvää viihdesarjakuvaa.

Turusen tarinoissa elävät hahmot voivat olla peräisin suklaamunasta tai lainoja taiteen kentästä. Hän keräilee ja muokkaa myös leluja ja populaaritaiteen esineitä.

– Käytän nykytaiteen metodeita, siellähän on harrastettu kierrätystä jo vuosikymmeniä. Kierrätän hahmoja, ideoita ja tarinoita, oikeastaan ihan kaikkea.

Albumien todellisuus on erilainen ja vetoaa siksi lukijoihin myös muissa kulttuureissa. Käännöksiä on mm. ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Kustantamisesta pitävät huolta pienkustantamot, joiden ympärille tekijät kerääntyvät.

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla palkittu Turunen kouluttaa uusia tekijöitä ja pitää siten huolta alan jatkuvuudesta. Sarjakuva sopii hänen mielestään hyvin esille myös pajoihin ja tapahtumiin, joissa yleisö voi kokeilla tekemistä ammattilaisten kanssa.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 23/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Sarjakuvakaupunki Lahti

Kävin tsekkaamassa Lahden taidemuseon tuoreen sarjakuvanäyttelyn Kuvia ja kuplia! - suosittelen! Ainakin kaikille niille, jotka eivät ole päässeet ihan kaikkiin viimeaikaisiin sarjakuvatapahtumiin Suomessa ja ulkomailla. Tarjolla on hyvä läpileikkaus sarjakuvan viimeaikaisesta kehityksestä ja jonkin verran myös sen juurista. Lahtelaisista, Lahdesta lähteneistä tai asuvista, sarjakuvantekijöistä (osa tekee enemmänkin sarjakuvan kieltä käyttävää nykytaidetta) esitellään ainakin seuraavat: Mikko Aspa, Solja Järvenpää, Jukka Tilus, Jupu Tolonen, Marko Turunen, Jenni Rope ja Markus Heikkerö. Muita tärkeitä suomalaisia nimiä ovat mm. Kaisa Leka, Matti Hagelberg, Ville Pirinen, Ville Ranta... Jos nyt jotain pitää näyttelyssä kritisoida, niin enemmän olisi saanut olla seinillä tiedottavia tekstejä. Jotain sentään löytyy monisteesta, jonka saa kassalta.

Kannattaa katsastaa myös Marko Turusen ja Annemari Hietasen vetämän Daada-kustantamon kotisivut. Sieltä löytyy mm. yksi viime vuoden kehutuimmista sarjakuvakirjoista, Anke Feuchtenbergerin kuvittama Huora h kulkee omaa rataansa. Saksalaisen Feuchtenbergerin kuvia on esillä myös taidemuseon näyttelyssä, ja kirjaakin (Katrin de Vriesin tekstit suomeksi) saa ostaa näyttelyn yhteydessä. Eipä onnistunut paikallisesta kirjakaupasta joulun alla, kun yritin...Näyttelyssä on myynnissä muitakin sarjakuvan nykyalbumeita, sekä suomeksi että isoilla sarjakuvakielillä kuten ranskaksi ja englanniksi. Kipin kapin siis museoon!

P.S. Museo tarjoaa kiinnostuneille sarjakuvan työpajoja maalis-huhtikuussa. Opettajina paikalliset taiteilijat. Tähän on jo perinteitä, sillä Muotoiluinstituutti on eri yhteistyökumppaneiden kanssa järjestänyt jo useana syksynä sarjakuvatapahtuman näyttelyineen ja työpajoineen. Seurasin viime syksynä Sarjakuvan lokakuu -tapahtumassa mm. evakkoon joutuneiden iäkkäiden karjalaisten työskentelyä sarjakuvapajassa - näin monta upeaa tarinaa!