Nainen odottaa vuosikausia miestään rautatieasemilla vain noutaakseen tämän likapyykin. Nelikymppinen mies haluaisi päästä eroon nuorta parikymmentä vuotta vanhemmasta vaimostaan, joka epätoivoisesti takertuu nuoruuteen. Vaimo menee kursseille kestääkseen paremmin umpityhmää miestään.
Ranskalaisen Claire Castillonin toinen suomennettu teos Pieni sydän jaksaa rakastaa on jopa astetta tylympi kuin vuosi sitten suomeksi ilmestynyt Äidin pikku pyöveli. 23 novellia sisältävän kokoelman aiheena on naisen ja miehen välinen suhde, joka kirjailijan käsittelyssä on harvemmin edes arkipäiväisen tasainen.
Nämä Castillonin ihmiset ajattelevat paljon ja osa heistä puhuukin vuolaasti. He ryntäilevät edestakaisin vakuuttaakseen itsensä tai muut siitä, että rakkaus on aitoa. Kuuntelemista he eivät hallitse, ja toistensa kohtaaminen on suorastaan mahdottomuus.
Kirjailijan tavaramerkki ovat elämän kauheudet, joita alistetut, teeskentelevät ja valehtelevat päähenkilöt eivät itse edes huomaa. Insesti, sairaalloinen mustasukkaisuus ja perheväkivalta ovat heille normaaleja arjen ilmiöitä, joko rakkauteen sisältyviä tai sen seurauksia.
Castillonin novellit ovat tiiviitä, mikä korostaa armotonta paljautta. Ihmisillä harvemmin on nimiä tai ominaisuuksia, joihin lukija ehtisi kiintyä. Päähenkilöt eivät ole oikeastaan edes tyyppejä, he edustavat äärimmillään jotain niistä ominaisuuksista, joita me itse kukin kohtaamme rakastaessamme.
Kokoelma on nopeasti läpi luettu, mutta yhdellä kertaa hotkaistuna kokonaisuus enemmän puuduttaa kuin shokeeraa. Osa novelleista toimii paremmin yksin ja toisella lukukerralla. Kannattaa kiinnittää huomiota kertomusten nimiin, jotka ainakin Lotta Toivasen suomentamina ovat lakonisen oivaltavia.
Claire Castillon on luonut itsestään brändin, johon ilmeisesti kuuluu kansikuvan kaunis valokuva kirjailijasta. Minua ratkaisu ei puhuttele.
Claire Castillon: Pieni sydän jaksaa rakastaa. Suomentanut Lotta Toivanen. 126 s. Gummerus 2008.
Arvio on julkaistu 16.5.2008 Etelä-Suomen Sanomissa (ei verkossa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti