perjantaina, toukokuuta 14, 2010

Kirja-arvio: Susijahtia näytelmän sisällä

Harmittaa, etten ole nähnyt näyttelijä Tiina Lymin kirjoittamaa Susi sisällä -komediaa Tampereen Työväen Teatterissa. Näytelmään perustuvasta esikoisromaanista aavistaa, että dramaturgiassa riittää räväköitä käänteitä, kunnon kärjistyksiä ja mehukkaita henkilöitä. Ja dialogi sujuu.


Ainekset ovat hyvät, mutta ei niistä ihan romaania synny. Kun lukijana seurasin Tuulan ja Vesan täydellisen avioliiton hajoamista, silmissä vilistivät näyttelijät sinkoilemassa näyttämön ovista. Henkilöhahmoihin ei ehtinyt tutustua, ennen kuin kulisseista jo iski seuraava yllätys.


Tuula ja Vesa ovat täydellinen pari, jonka todeksi muuttuvia haaveita ystävät ja työtoverit voivat vain kadehtia. Kunnes Vesa narahtaa vieraan naisen suutelemisesta, mikä paljastuu vain kuuluisaksi jäävuoren huipuksi. Täydellinen Tuula taas vaatii vielä sen puutalonkin Porvoosta.


Avioliitossa rapisevat ensin kulissit, sitten jo perustukset. Vähemmän täydellinen Sanna alkaa tukea Tuulaa, työkaveri Antero Vesaa. Lapset Ansa ja Petteri seuraavat, kuka kulloinkin lohduttaa isää tai äitiä, mutta jäävät itse ilman turvaa. Lopulta tarvitaan jopa Mauria, Sannan kuolettavan tylsää poliisimiestä, jolla sentään on arvot kohdallaan.


Jotta uusi elämä voisi alkaa, tosiasiat pitää tunnustaa. Selviytymisurakan keskellä Tuula tulee kirjoittaneeksi kirjan, jota kustantaja luonnehtii: ”American Psycho meets suomalainen kotiäiti”.


Tiina Lymi osaa kirjoittaa, viihdyttää ja yllättää. Lopputulos on kuitenkin ennalta arvattava. Miehellä on susi sisällä, hän tarvitsee terapiaa. Nainen selviytyy.


Ina Ruokolainen


Tiina Lymi

Susi sisällä

Helsinki-kirjat 2010. 223 s.


Arvostelu on julkaisu 10.5. Keskisuomalaisessa. Maakuntalehtien yhteistyön perusteella se voidaan julkaista myös Etelä-Suomen Sanomissa (15.5., ei verkossa), Karjalaisessa ja Savon Sanomissa (15.5.).

Ei kommentteja: