tiistaina, huhtikuuta 03, 2007

Sivistymätön koulupäätös

Lahden sivistyslautakunta on nyt sitten päättänyt lopettaa kaupungin vanhimman koulun, 105-vuotiaan Vuorikadun koulun. Päätös on sivistymättömyydessään ennenkuulumaton ja todennäköisesti säästöjen tavoittelussa ihan turha. Lasten ja opettajien siirtäminen naapuriin Harjun kouluun merkitsee joka tapauksessa remonttia.

Aivan ydinkeskustassa sijaitseva talo on opettajineen on kouluttanut uskomattoman määrän kulttuuri-ihmisiä, päättäjiä ja ihan tavallisia kunnon kaupunkilaisia. Se on toiminut äänestyspaikkana ja väliaikaisena sotilassairaalana. Komea kivikoulu rakennettiin pieneen kauppalaan, jossa perustamista ajaneen J. K. Paasikiven ohella oli muitakin sen aikaisia visionäärejä. He näkivät lasten sivistykseen panostaessaan paljon kauemmaksi kuin yksikään näistä nykyisistä päättäjistä.

Uusrenessanssirakennus oli aikansa ympäristössä suuri ja juhlallinen kivilinna, nykyään alle kahdensadan oppilaan kouluna juuri sopivan kokoinen peruskoulun 3.-6.-luokkalaisille lapsille, joita koulu on viime vuosina kasvattanut. Koulussa ovat toimineet mm. maahanmuuttajaluokka sekä saksan ja venäjän kielen luokat, joiden oppilaiden on ollut helppo kulkea keskustan kouluun mistä päin kaupunkia tahansa. Juuri venäjän kielen opetus 3. luokalta lähtien on pysynyt kaupungissa hengissä Vuorikadun omistautuneiden opettajien ja heidän naapurimaahan luomiensa kontaktien ansiosta. Pahaa pelkään, että koulujen yhdistämisten ansiosta kohta ei Lahdessa enää saada venäjän luokkia aikaiseksi. Hyvät opettajat ehkä kaupungissa pysyvät, mutta hieno yhteisö hajoaa.

Kovin journalistisesti en osaa tähän juttuun suhtautua, sillä omat jo aikuiset lapseni ovat käyneet turvallista ja inspiroivaa koulua. He saivat hyvän pohjan saksan kielelle ja hyvin yhteisölliselle ja aktiiviselle ajattelutavalle, johon myös perheet saivat ottaa osaa. Vielä abi- ja ylioppilasluokilta vanhat monet vuorikatulaiset ovat käyneet tervehtimässä entisiä opettajiaan ja nuorempia koululaisia. Ja sittenkin Vuorikatu on ollut kaukana mistään elitismistä; se on ollut hyvä, tavallinen koulu.

Eniten inhottaa tässä monta vuotta jatkuneessa lakkautusfarssissa se, miten hienoa taloa on oltu jakamassa muille hallintokunnille ja ulkopuolisille vuokraajille tai ostajille jo etukäteen. Se on rakennettu kouluksi ja toimisi parhaiten juuri siinä käytössä. Mutta kukapa välittää siitä, millaisessa ympäristössä lapset viettävät vuosikausia elämästään. Ja samaan aikaan, kun kaupungissa löytyy hometta ja muita terveyshaittoja ties mistä koulurakennuksista, ollaan luopumassa talosta, joka on pehmeästi peruskorjattuna ihan kelpo kunnossa.

Häpeäisitte!

1 kommentti:

Terhi W. kirjoitti...

Hesarissa oli tänään juttua Käpylän yhtenäiskoulun lakkauttamista vastaan tehdystä kampanjasta. Vanhemmat aktivoituivat asian puolesta. Konserttikin järjestettiin.

Lakkautettava 50-vuotias koulu on palautettava koulukäyttöön! Siinä on ideaa. Miksi lahtelaiset eivät ole reagoineet vastaavalla tavalla 100 -vuotiaan Vuorikadun koulun kohdalla, noin yleisesti ottaen? Vai ollaanko liian realisteja, peräti pessimistisiä murskaavien talousargumenttien edessä? Liian monta lakkauttamispäätöstä on jo vissiin tehty, kun ei jakseta enää reagoida? Kallis tonttimaa ydinkeskustassa rohkaisee hankkimaan tuloja. Ostajilla ihan varmaan jo spekuloidaan.

Olen myös sitä mieltä, että lasten ja heidän kulttuurinsa merkitys Lahdessa on perustunut pitkälti kouluihin - niiden myötä on ajan mittaan muodostunut koulujen iloisesti meluavia pihoja, urheilukenttiä, luisteluratoja ja mäenlaskupaikkoja, myös aivan kaupungin keskustaan ja sen tuntumaan. Niitä on mukavaa seurata vaikkapa talvisena päivänä.

Olen ajatellutkin ehdottaa, että Lahden kaupunkikulttuuriseura antaisi erityistä tunnustusta lasten kulttuurille kaupunkitilassa, jota vielä on. Koulupihojen hälinä rikastaa merkittästi kaupungin äänimaisemaa. Millaiseksi ydinkeskustan kaupunkitila muuttuu koulujen lakkauttamisen myötä, mitä tulee tilalle? Pelkkiä viihdekeskuksia, kapakoita turistien iloksi - vielä lisääkö???

Onkohan näitä lasten kulttuurin asioita mietitty esimerkiksi Kartanon alueen suunnitelmissa?


Koulujen lakkautusilmiö on toki paljon massiivisempi kuin aluksi näyttää. Se liittyy nykyiseen talouden kieleen ja retoriikkaan, jolla asioita perustellaan. Siitä harva maallikkokaan enää ymmärtää.

Enkä vähättele yhtään lähiökoulujenkaan ongelmia keskustan koulujen kustannuksella. Virkamiesten mukaan niiden tyhjiksi jääneisiin tiloihin on kuulema vieläkin vaikeaa saada käyttäjiä kuin keskustaan.

Koululaisten siirtäminen aina vain tiiviimpiin ja suurempiin yksiköihin vaikuttaa jo oikeasti kaupunkikulttuuriin. Hyvään asuinympäristöön ja viihtymiseen kaupunkitilassa. Onko kaupunkialueiden kulttuuriselle köyhtymiselle ja nopealle muutokselle enää vaihtoehtoja?

Lokuussa 14.8. on Lahden kaupungin pääkirjastolla museopoliittinen keskustelutilaisuus liittyen Kartanon alueen suunnitelmiin (järjestäjänä Euroopan rakennusperintöpäivän työryhmä). Tällaisia tilaisuuksia lisää, ja rokkia myös Lahteen.