lauantaina, joulukuuta 02, 2006

Kaukosäädettyä journalismia

International Herald Tribune kirjoitti 20. marraskuuta ilmiöstä, jonka ei aivan ensimmäiseksi uskottu koskevan journalismia: työn ulkoistamisesta halvan työvoiman maihin. Esimerkit löytyivät pääasiassa englanninkielisestä mediasta, joka voi hyödyntää Intian ja Singaporen kaltaisia halpamaita ympärivuorokautisessa uutisseurannassa.

Esimerkkien lisäksi artikkeli pohjaa World Association of Newspapers -järjestön jo kesällä julkaistuun raporttiin. Sen mukaan sanomalehtibisnes seuraa tarkasti muita tietoaloja etsiessään tapoja säästää kustannuksia.

Ulkoistaminen kiihtyy, kun sanomalehdet etsivät suuria ja pieniä tapoja vähentää kuluja mainostulojen ja levikkien kutistuessa.

Media on aiemmin löytänyt halpatyövoimansa läheltä, freelancereista ja alan ulkopuolisista avustajista. Uutta on se, mitä IHT nimittää kaukosäädinjournalismiksi. Reuters seuraa jo Yhdysvaltain talousuutisia Bangaloresta ja saksankielinen media löytää edullisia tekijöitä Tšekistä. Kokonaisia grafiikkaosastoja on viety Kaukoitään.

Kaukosäädinjournalismi elää maailmanlaajuisen verkon varassa, mutta ei vain tekniikan tai kehittyvien tiedonhakumahdollisuuksien vuoksi. Verkko itsessään on opettanut käyttäjänsä joustaviksi.

New Yorkin ammattijournalistit ovat jo nostaneet metelin, koska eivät usko 14 500 kilometrin päässä syntyvän yhtä hyviä uutisia kuin paikan päällä. Työnantaja kysyy, onko paikallistuntemus viisinkertaisen palkan arvoista, jos suurin osa jutuista nojaa verkkolähteisiin.

Kalliille länsijournalisteille on muitakin vaihtoehtoja kuin Kaukoidän kollegat. Wienissä toimiva Vorarlberger Nachrichten kehuu nojaavansa paikallisuutisissa Burgerforumiin eli 2 500 hengen kansalaisverkostoon, joka avustaa lehteä ilmaiseksi. Suomalaisissa lehdissä käytetään vielä toimittajia jalostamaan yleisövinkit jutuiksi, mutta ilmaisia kuvia julkaistaan jo täyttä päätä.

Outsourcing hits a new class of workers: Journalists

Verkkokalastaja-kolumni on julkaistu Journalistin numerossa 21/2006

3 kommenttia:

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Johan Vaasalaisia-blogi enteilee noita kansan uutisia, Verkkomaisteri :)
Mutta itselleni en kyllä suostu ottamaan ainakaan halpatyöläisen leimaa otsaan, vaikka olenkin free. Jos työnsä myy liian halvalla, ei elä pitkään.
Halpatyövoima suomalaisilla free-markkinoilla on kai usein korkeasti koulutettua väkeä tai opiskelijoita, jotka tienaavat muun tekemisensä ohella toimeentulonjatketta lehtijutuista.

InaR kirjoitti...

Totta, tämän kaltaisilla foorumeilla kansalaisjournalismi näkyy. Otin kantaa enemmän siihen, miten perinteinen media ja etenkin sanomalehdistö on siirtämässä journalistista vastuuta ja kustannuksia ulos talosta.
Itsekin freelancerina olen todella tarkka palkkioistani, koska kokemus on opettanut, ettei pienistä halpatyöstä ikinä saa kohtuudella kerättyä elantoa. On siis parempi tehdä laatua kunnon palkkiolla vaikka vähemmän ja käyttää säästyneen energian johonkin muuhun, esimerkiksi kunnolliseen juttujen suunnitteluun ja itsensä kouluttamiseen. Mutta kaikilla ei valinnanvaraa ole, etenkään uransa alussa. Työnantaja ei tarjoa mitään ylimääräistä, etenkään maakuntalehdet, vaan kaikki on vaadittava ja kolmeen kertaan perusteltava.

Kirsi Myllyniemi kirjoitti...

Justiinsa niin:I