Kun vastavalmistunut keraamikko Kari Savolainen ajautui
töihin Lahden julistemuseoon 1978, vain muutama ihminen Suomessa ylipäätään
puhui julistemuotoilusta. Museolla oli takana kaksi ensimmäistä julistebiennalea,
joista oli kerätty pesämuna kokoelmalle.
Nykyään museossa on yli 70 000 teosta, joita on kansainvälisten
biennalien lisäksi saatu lahjoituksina ja talletuksina. Vanhin on suomalainen
juliste vuodelta 1852.
 |
| Kuva © Markus Henttonen |
Savolaisesta on kasvanut yksi Suomen johtavista alan
tutkijoista, joka tunnetaan myös kansainvälisesti.
– Tieto on tarttunut tehdessä, kun on pitänyt kartoittaa saatavilla
olleet julisteet, niiden tekijät, tyylisuunnat, tekotavat ja sisällöt. Kun on
34 vuoden aikana katsonut läpi hirveän määrän painotuotteita, alkaa olla
jonkinlainen näppituntuma.
Savolainen kiittää Taideteollisesta korkeakoulusta saamaansa
muotoilijan pohjakoulutusta, josta hän sai valmiudet tarttua erilaisiin museon
töihin näyttelyn rakentamisesta lähtien. Tutkimusosaamistaan hän on täydentänyt
kansainvälisillä kontakteilla ja taidehistorian opinnoilla. Savolaisen oma
erikoisalue on suomalaiset elokuvajulisteet, mutta hän on koostanut useita
näyttelyitä ja kirjoittanut artikkeleita sekä suomalaisista että ulkomaisista
julisteista.
– Työ on sekä käytännönläheistä että monitieteistä. Pitäisi
hallita painotekniikat ja koko graafisen muotoilun kenttä. Sisällöistä löytyy
tutkittavaa luonnonsuojelusta kielikysymykseen ja julisteen tilaajista
sortovuosiin.
Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 5/25.
Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti