Aina kannattaa kiittää, kun tehdään elämyksellinen julkaisu murrosikäisten innostamiseksi ymmärtämään historiaa. Lahden 9.-luokkalaisille on eilen ja tänään jaettu Hiilenmusta huivi, joka on parasta mahdollista paikallishistoriaa: kertomus 1918 sisällissodasta Lahden seudulla 15-vuotiaan tytön kokemusten kautta. Lahtihan oli yksi sodan päänäyttämöistä, etenkin surullisen kuuluisan vankileirinsä vuoksi.Kansikuva: Osmo Penna
Kirja yhdistää faktaa ja fiktiota tavoilla, joiden summa toivottavasti herättää 15-vuotiaat miettimään 90 vuoden takaisia tapahtumia sekä omanikäisensä päähenkilön että nykyisten kotimaisemiensa kautta. Professori Antti Kariston fiktiivinen teksti perustuu aitoihin kertomuksiin ja tietoihin nuorista punakaartilaisnaisista. Heistä monet olivat juuri päähenkilön, Maijan, kaltaisia tyttöjä, jotka puolittain vahingossa joutuvat sodan töihin keskellä epävakaita oloja: "...rippikoulun käynyt, vuosia rahatöitä tehnyt ihminen" Maijakin päätyy punakaartiin Lahteen, kun huhut Orimattilan kirkonkylän töistä osoittautuvat vääriksi ja punakaarti lupaa värvätyille hyvän päiväpalkan. Siinä mielessä hän on sodan onnekkaita häviäjiä, että päätyy "vain" vankileirille ja säilyy sielläkin hengissä, tosin nipin napin.
Tiukasti historiaan kirjan sitovat arkeologi Hannu Takalan faktalaatikot, jotka ovat tarpeeksi napakoita ja lyhyitä peruskouluikäisten luettavaksi. Erityisen hieno on myös kuvitus: Lahden kaupunginmuseon arkistoista etsityt autenttiset valokuvat sekä valokuvaaja Juha Tanhuan viime huhtikuussa ottamat kuvat samoilta tapahtumapaikoilta. Kevät väreineen ja varjoineen oli kuulemma hyvin samantapainen kuin 90 vuotta sitten, kylmä ja ankea.
Tapahtumapaikat on lisäksi merkitty Lahden kaupungin karttaan, joka on teoksen taka-aukeamalla. Selkeästä ja elämystä tukevasta taitosta vastaa graafikko Osmo Penna.
Kirjan idea syntyi osana Lahden kulttuurin teemavuosia, joissa tänä vuonna on pohdittu kulttuurisia kipupisteitä, vuosien 1808 ja 1918 sotia, näyttelyiden ja julkaisujen kautta. Julkaisija on Lahden kaupunginmuseo. Kouluista on ensimmäisen päivän jälkeen kuulemma jo ehditty reagoida: yksi peruskouluista oli halunnut tilata kirjan myös 8.-luokkalaisilleen, joilla on sopiva kohta historian opiskelussa menossa.
1 kommentti:
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
"Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."
"Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."
Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Kultakeräys puolustusvoimien hyväksi 1940: 100 000 ihmistä lahjoitti kultasormuksensa ja muita kultaisia esineitään puolustusvoimien hyväksi. Kultasormusten vastineeksi lahjoittajille annettiin rautaiset sormukset tilalle, muut kultaesineet jäivät vastineetta. Kultaa kertyi kaikkiaan 1700 kiloa, joka kuljetettiin 1945 salaa Ruotsiin ja myytiin sinne polkuhinnalla.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Lähetä kommentti