Paul Austerin uusin teos Näkymätön lähtee liikkeelle vuodesta 1967, jolloin Yhdysvallat oli täysillä mukana Vietnamin sodassa ja poliittinen tyytymättömyys alkaa kuplia yliopistojen kampuksilla. Päähenkilö, parikymppinen Adam Walker, on kuitenkin hämillinen ja hieman ulkopuolinen Columbian yliopiston kirjallisuuden opiskelija, joka haaveilee päätyvänsä runoilijaksi, mieluiten joutumatta kutsuntoihin ja sotaan.
Yhdentekevillä kutsuilla hän tapaa toistakymmentä vuotta vanhemman kansainvälisen politiikan professorin, sveitsiläis-ranskalaisen Rudolf Bornin, ja tämän ranskalaisen rakastetun Margotin.
Kumpikin heistä kiinnostuu Adamista, syistä joita nuori mies ei täysin ymmärrä. Sen hän näkee kuitenkin heti, että mistä tahansa suhteesta Bornin kanssa syntyy vain ikävyyksiä. Silti Adam hyväksyy Bornin pyynnön perustaa tämän rahoilla kirjallisuuslehti ja Margotin tarjouksen ryhtyä suhteeseen tämän kanssa.
Alkaa tapahtumaketju, jota Walker yrittää hahmottaa itselleen neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
Kolmiodraama sysää ajelehtivan nuoren miehen tuntemattomaan suuntaan. Sameilla vesillä on tarjolla lisää ja paljon pahempaa: Born ihannoi sotaa kaiken ratkaisuna eikä kaihda mitään keinoja silloin, kun hän kokee omat etunsa vähääkään uhatuiksi.
Teoksen juonta on tarpeetonta avata sen enempää, mutta Adam joutuu mukaan niin murhaan kuin petoksiinkin. Pieni epäröinti ratkaisevalla hetkellä saa hänet tunnontuskiin, jotka kulkevat mukana koko elämän. Kirjailijahaaveet jäävät, nuori mies päättää muuttua näkymättömäksi.
Mutta Auster ei olisi yksi nykypäivän tärkeimmistä kirjailijoista, jos hän jättäisi kertomuksen vain Adamin todistuksen varaan. Toisessa osassa ääneen pääsee hänen opiskelutoverinsa Jim, kuuluisa kirjailija, jolle Walker lähettää neljänkymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen luonnoksensa Rudolf Bornia kuvaavasta kirjasta – ja samalla omasta elämästään.
Jimin ja Adamin muistot vuorottelevat ja nivovat yhteen paitsi lähihistoriaa, myös muita läheisiä ihmisiä. Yksi heistä on Adamin sisar Gwyn, johon Jim on ollut hetken rakastunut. Hänestä Adam kirjoittaa asioita, joita itsekin pelkää, ja jotka sisar muistaa aivan eri lailla. Samanlaista ristivalotusta tapahtumiin tulee Pariisin ajan ystävältä Cécileltä, joka hänkin pystyy vain kirjoittamalla kertomaan pahimmat kokemuksensa Bornista.
Käsitys pahuudesta vahvistuu, mutta kaikkea vastuuta ei voi sysätä yksin Bornille. Adamin tausta lapsuuden menetyksiä myöten selittää osaltaan, miksi nuoren miehen on vaikea päästä yli vastoinkäymisistä.
Toisaalta Adam näkymättöminä vuosinaan elää oikean ja tärkeän elämän, josta todistaa tytär Rebecca.
Ei voi kuin ihailla sitä, miten Auster pystyy kerimään neljä vuosikymmentä, liudan mielenkiintoisia henkilöitä ja monta elämän peruskysymystä kolmensadan sivun paketiksi, jonka lukeminen – Erkki Jukaraisen suomennosta myöten – on suurimman osan ajasta silkkaa nautintoa.
Austerin tasoisella kirjailijalla on varaa pohtia myös oman ammattinsa rajoituksia ja mahdollisuuksia. Walkerista ei tule eläessään suurta kirjailijaa eikä kaikki hänen kirjoittamansa välttämättä ole totta. Suurinta pahuutta vastaan voi taistella kuitenkin vain kirjoittamalla.
Ina Ruokolainen
Paul Auster
Näkymätön
Suom. Erkki Jukarainen. Tammi 2010, 303 s.
Kirja-arvio on julkaistu 19.9.2010 Etelä-Suomen Sanomissa. Maakuntalehtien yhteistyön perusteella se voidaan julkaista myös Karjalaisessa, Keskisuomalaisessa ja Savon Sanomissa (1.10.).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti