Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona on aina hauska huomata, miten perinteinen viestintä toimii Lahden markkinoilla. Keksitarjouksien huutelijat ja väärin kirjoitetut tai muuten räikeät mainostekstit ohjaavat osaltaan, mutta vähintään yhtä tärkeä on myyntipisteiden sijoittelu. Markkinarinkeli- ja vihanneskauppiaat ovat olleet vuosikymmeniä samoilla sijoilla, enemmän vaihtelua näkyy erilaisten ihmeaineiden ja -tarvikkeiden tarjoajien näyttelyarkkitehtuurissa.Torin vierellä 23 vuotta asuneena olen aika immuuni kaikenlaiselle mainostukselle, sillä suunnistan haluamieni herkkujen ja tavaroiden perään enimmäkseen tuttujen vakiomyyjien luokse - jos en lankea kiusauksiin. Aina jo
ku silti joutuu siirtymään katutyön tai muun ulkoisen syyn takia; tänään mies ei löytänyt saaristolaisleivän myyjää ilman apuani. Torikauppa onkin markkinapäivinä levinnyt pari korttelia itään Aleksin molemmin puolin ja Lanunaukiolle.Heinäkuussa tunnelma on turistien ja lomalaisten takia ihan
omansa, sillä ihmisillä tuntuu olevan entisaikojen tapaan aikaa pysähtyä kahville tai vain juttelemaan vastaan tulevien tuttujen kanssa - aika usein kulkuväylälle. Onneksi oma loma on niin huulilla, ettei edes mateluvauhtia edennyt ihmismassa saanut minua hermostumaan, kun piti ehtiä vähän muillekin asioille kuin herneitä ja svartbrödiä ostamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti