perjantaina, syyskuuta 14, 2012

Tylsä veijariromaani Espanjan kohtalon keväästä



Eduardo Mendozan teokseen Kissatappelu. Madrid 1936 tarttuu suurin odotuksin. Teos sai ilmestymisajankohtanaan 2010 Planeta-palkinnon, joka myönnetään espanjankieliselle kirjallisuudelle. Paksu lukuromaani sijoittuu Madridin kevättalveen 1936, aivan Espanjan sisällissodan kynnykselle.

Lieveteksti lupaa seikkailua, juonittelua ja salaisuuksia, ja niitä lukija myös saa. Seikkailijan roolissa on englantilainen taidehistorioitsija Anthony Whitelands, joka saapuu Madridiin arvioimaan Igualadan herttuan taidekokoelmaa.

Whitelands osaa espanjaa lähes täydellisesti ja tuntee Madridin ja etenkin Pradon taidemuseon hyvin. Hän on erikoistunut Espanjan hovielämää kuvanneen Velásquezin maalauksiin.

Romaanin kannalta on kiinnostavaa tuoda siihen ulkopuolinen, joka tahtomattaan joutuu konfliktiin ympäristönsä kanssa. Anthonyn hahmolla on kuitenkin uskottavuusongelma: hän on yhtä aikaa Espanjan kulttuurin tuntija ja hölmö muukalainen.

Teoksia arvioidessaan Anthony törmää asioihin, jotka ovat hänelle uppo-outoja. Sisällissodan uhka on ilmassa, politiikasta puhutaan vain luotetussa seurassa. Herttuan luona kokoontuvat niin falangistit kuin sotilaatkin, kuten muuan Francisco Franco.

Anthony huomaa, että taideteokset ovat vain sivujuonne jossain isommassa kuviossa. Hän uskottelee pysyvänsä Espanjan politiikan ulkopuolella, mutta ihastus herttuan tyttäreen, tieteellinen kunnianhimo ja uteliaisuus voittavat.

Hän jättää passinsa ja rahansa muukalaiselle mennessään bordelliin ja tunkee Madridin yössä kiellettyihin poliittisiin kokouksiin ja puutarhoihin. Englantilaisen perässä ovat pian Espanjan poliisi, brittidiplomaatit ja Neuvostoliiton lähettämä tappaja.

Vauhti on melkoinen. Jossain pimeällä kujalla lukija tajuaa, ettei kirjailijan ole edes tarkoitus syventää ihmiskuvia tai tapahtumien taustoja.

Eduardo Mendoza on kirjoittanut historiallisia romaaneja ja hulluttelevia salapoliisiromaaneja. Kissatappelu on kummallinen hybridi, josta ei synny edes terävää veijariromaania. Aihe on kutkuttava, tulos hampaaton.

Ina Ruokolainen


Eduardo Mendoza
Kissatappelu. Madrid 1936
Suom. Matti Brotherus
Tammi 2012, 470 s.
  
Kirja-arvio on julkaistu Keskisuomalaisessa.

Ei kommentteja: