26 muotoilijaa, 25 haastattelua

Muotoilijakuvia-kirjan haastattelut on nyt kaikki julkaistu tässä blogissa. Minulle on kirjoittajana ollut kiinnostava matka palata teksteihin vielä kerran niin, että katsoin jokaista erikseen Markus Henttosen ottaman kuvan rinnalla.

Tapasin muotoilijat kesä-elokuussa 2012, kirjoitin tekstit elo-syyskuussa. Tiivis prosessi oli sekä antoisa että raskas. Hyvää oli se, että sain lyhyessä ajassa todella paljon lisää tietoa ja ajatuksia muotoilun sisään laskettavista, hyvin monipuolisista ammateista.

Vaikeaa oli tehdä kunniaa ihmisten elämäntyölle tiiviissä muodossa. Olin saanut ohjeeksi kirjoittaa mahdollisimman napakoita tarinoita, jotka ne toimisivat aukeamalla sivun kokoisen kuvan rinnalla. Odottamattomana bonuksena lyhyet tekstit sopivat hyvin myös blogiformaattiin.

Osaan teksteistä olin tällä toisella kierroksella tyytyväinen, joihinkin olisin halunnut tehdä vielä viilauksia. Kirja kuitenkin elää jo omaa elämäänsä lahjateoksena, jota Lahden kaupunki jakaa WDC-muotoilupääkaupunkivuoden yhteistyökumppaneille ja muille muotoiluvaikuttajille.

Ainakin lahtelaiset saavat kirjaa lainaksi myös kirjastoista, Web-Origo-verkkokirjaston mukaan sitä on pääkirjastossa ja Kärpäsen kirjastossa. Kirjassahan on myös erinomaiset Pekka Laakson kirjoittamat artikkelit lahtelaisen muotoilun perusteista. Myös Lauri Toikan graafiseen ilmeeseen kannattaa tutustua.

Alla vielä nimilista niistä 26 muotoilijasta, jotka minulla oli ilo tavata. Heidän haastattelunsa löytyvät tästä blogista Muotoilijakuvia-tunnisteen alta.

Ari Känkänen, muotoilun yliopettaja
Anneli Hellsten, arkkitehti
Esa Niiranen, puuseppä
Chao-Hsien Kuo, korumuotoilija
Eero Hintsanen, korumuotoilija
Kari Savolainen, tutkija
Anneli Kukkonen, muotitaiteilija
Rami Toivonen, pakkausmuotoilija
Isko Lappalainen, muotoilija
Mikko Murtonen, muotoilija
Markku Viitasalo, arkkitehti
Tina Shukla, muotoilija, sisustusarkkitehti
Tapio Anttila, sisustusarkkitehti, muotoilija
Markku Tonttila, hienopuuseppä
Paula Susitaival, muotoilun läänintaiteilija
Teemu Töyrylä, valokuvaaja
Marjut Uotila, vaatesuunnittelija
Marianne Valola, muotoilija
Osmo Penna, graafinen muotoilija
Sarianna Malmi, muotoilija
Teuvo Karvonen, teollinen muotoilija
Helena Lehtinen, korutaiteilija
Sami Huuskonen, teollinen muotoilija
Marko Turunen, sarjakuvataiteilija
Timo Ahtiainen, teollinen muotoilija
Kaisa Känsälä, muotoilija 

Arvot ja tarve edellä

Kuva © Markus Henttonen

Kaisa Känsälän muotoilun juuret ovat lapsuuden Lapissa. Sukulaiset osasivat rakentaa veneitä, kutoa sukkia ja muuttaa poronluut esineiksi. Kaikki luonnosta otettu käytettiin tarkkaan hyödyksi.

Känsälä haluaa tehdä arvoperustaista muotoilua, joka syntyy tarpeeseen ja on mahdollisimman kestävää ja ekologista. Jo opiskeluaikana hän pääsi muotoilemaan Hollolan Sovituksen kirkon sakraalikalusteita ja -esineitä.

Tehtävä oli vaikein mahdollinen. Kirjallisuudesta hän ei saanut apua, sillä sellaista ei ole. Vanhat kuvatkin kertovat ajasta, jolloin kirkkokansa pidettiin hereillä epämukavilla penkeillä.

– Kirkko rakennetaan jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja se on tarkoitettu isoille ryhmille. Sakramentit ja seurakunnan toiminnat pitää ottaa tarkkaan huomioon ja samalla pitäisi osata ennakoida sitäkin, miten kirkolliset toimitukset jatkossa muuttuvat.

Känsälä on laajentanut ajattelua muualle yhteiskuntaan. Hän on suunnitellut urheilukilpailua varten ekologisen pyöräkatsomon ja ollut mukana muissa Green City -hankkeissa.

– Tapahtumamuotoilu sopii hyvin kalustemuotoilun rinnalle, sillä yritän välttyä suoltamasta uutta tavaraa tähän maailmaan ilman selvää tarvetta.

Sakraalikalusteiden jälkeen Känsälä on perehtynyt elämänkaaren varrella tarvittaviin kalusteisiin. Työn alla on käsityönä raakapuusta valmistettava ekologinen tuhkauurna, joka on nykyisiä malleja lähempänä suomalaista muotokieltä. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 25/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Pienoismalleista tuotekehitykseen

Kuva © Markus Henttonen

Teollinen muotoilija Timo Ahtiaisen ensimmäinen työpaikka muotoilijana oli Lahden Autokori, jossa hän uudisti linja-autojen ilmettä kahdeksan vuotta. Autot liittyivät myös uranvalintaan.

– Harrastin muovisten pienoismalliautojen rakentelua. Kun lukioaikana tajusin, mitä haluan opiskella, teollinen muotoilu tuntui heti omimmalta.

Autokorille Ahtiainen päätyi Lahden Muotoiluinstituutin projektin ja oman lopputyönsä kautta. Talon ensimmäisenä vakituisena muotoilijana hän halusi näyttää, että satsaus designiin kannattaa.

Hän opiskeli uusimmat 3D-ohjelmat ja keskustelemaan mekaniikkasuunnittelijoiden ja autoinsinöörien kanssa.

– Suunnitteluohjelmat säästivät aikaa ja rahaa, ja rakenteellisilla uudistuksilla mm. pidensimme tuotteen myyntiaikaa. Uudet bussit saivat myös hyvin julkisuutta.

Yhteistyö insinöörien kanssa on jatkunut C-Advice-tuotekehitystoimistossa, joka myy teollisuusyrityksille tuotekehityspalveluita. Ahtiainen oli aluksi yrityksen ainoa muotoilija, mutta hän viihtyy ympäristössä, jossa on töissä eri alojen osaajia.

– Palkitsevinta on löytää haasteeseen ratkaisu, joka täyttää mahdollisimman hyvin odotukset joka näkökulmasta. Työ on prosessi, jossa ratkaisut löytyvät yhteistyössä muiden kanssa. Kun tuote on valmis, se muuttuu täysin asiakkaan tuotteeksi. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 24/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Suklaamunan Muukalainen

Kuva © Markus Henttonen

Ufoja Lahdessa -albumeissa esiintyvä Muukalainen sopii hyvin Marko Turusen alter egoksi. Perinteisen taidekoulutuksen saanut sarjakuvataiteilija ei aina tiedä, mikä hänen asemansa on muotoilun ja taiteen kentällä.

– Vaikka näyttelyt tuovat hienosti esiin sarjakuvataidetta, en haluaisi vain laittaa originaaleja seinälle. Minulle taideteos on se albumi, josta tarina on luettavissa. Suuri yleisö tuntee kuitenkin parhaiten lehdissä ilmestyvää viihdesarjakuvaa.

Turusen tarinoissa elävät hahmot voivat olla peräisin suklaamunasta tai lainoja taiteen kentästä. Hän keräilee ja muokkaa myös leluja ja populaaritaiteen esineitä.

– Käytän nykytaiteen metodeita, siellähän on harrastettu kierrätystä jo vuosikymmeniä. Kierrätän hahmoja, ideoita ja tarinoita, oikeastaan ihan kaikkea.

Albumien todellisuus on erilainen ja vetoaa siksi lukijoihin myös muissa kulttuureissa. Käännöksiä on mm. ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Kustantamisesta pitävät huolta pienkustantamot, joiden ympärille tekijät kerääntyvät.

Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatulla palkittu Turunen kouluttaa uusia tekijöitä ja pitää siten huolta alan jatkuvuudesta. Sarjakuva sopii hänen mielestään hyvin esille myös pajoihin ja tapahtumiin, joissa yleisö voi kokeilla tekemistä ammattilaisten kanssa.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 23/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Valaisinpylväs luo kaupunkikuvaa

Kuva © Markus Henttonen

Teollinen muotoilija Sami Huuskonen pitää aina muistikirjaa mukanaan. Se on edelleen hänen tärkein työvälineensä, vaikka päivät kuluvat pitkälti 3D-mallinnusten parissa.

– Idea voi iskeä missä tahansa. Parasta tässä työssä on luova hulluus, kun idea lähtee jostain, ja saa alkaa pyöritellä asioita monelta eri kantilta.

Huuskosen päätyömaa ovat valaistut ympäristöt, joihin hän suunnittelee valaisinpylväitä Tehomet-yrityksen muotoilijana. Hän kehottaa muitakin tarkkailemaan ympäristöään.

– Valaisimet ovat todella merkittävä osa kaupunki-infrastruktuuria, erilaisia pylväsmalleja on satoja. Parhaimmillaan erikoinen valaisinpylväs ilmentää kunnan omaa ilmettä ja viestintää.

Inhouse-suunnittelija vastaa malliston lisäksi yrityksen ilmeestä kuten tuoteluetteloista ja verkkosivuista. Hänen on osattava keskustella myynnin, markkinoinnin ja talon insinöörien kanssa. Huuskoselle yhteistyö ei ole ongelma, sillä hän on opiskellut ensin kaupallisen tutkinnon.

– Toisinaan työtahti on kiivasta ja luonnoksia on tuotettava ripeästi asiakkaalle, usein saman päivän aikana. Kaikki pyritään tekemään niin tehokkaasti kuin pystytään, mutta työssä on silti taiteellinen vapaus.

Monikansallisessa yrityksessä kansalliset erot näkyvät. Tarkimpia asiakkaita ovat ranskalaiset, joille menevissä pylväissä jokainen yksityiskohta on mietittävä tarkkaan.

– Asiakkaitahan tässä palvellaan. Palautteen saaminen on palkitsevaa ja projektikohtaisia tuotteita kehitetään toiveiden mukaan.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 22/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Korutaiteilija etsii sisältöjä

Kuva © Markus Henttonen

Helena Lehtinen valmistui Lahdesta hopeasepäksi, mutta työ jalometallien ja perinteisten tekniikkojen äärellä ei riittänyt. Vuonna 1980 hän näki korutaiteen grand old manin Otto Künzlin kumisen rannerenkaan, jossa oli kultakohouma sisällä, näkymättömissä.

– Se herätti, että töissä voi olla myös sisältöjä, ei pelkästään materiaaleja ja muotoja. Olen muutenkin ollut aina kiinnostunut taiteesta.

Suomessa korutaiteesta ei juuri tiedetty, mutta Lehtinen alkoi etsiä sisältöjä katsomalla, tekemällä ja erehtymällä. Esikuvat ja työmahdollisuudet löytyivät Hollannin ja Saksan gallerioista, joihin hänet on myöhemmin usein kutsuttu.

Ruotsissa Lehtinen on opettanut korutaidetta maineikkaassa Tukholman Konstfackissa. Hän on yksi Korutaideyhdistyksen perustajista.

Etenkin alkuaikoina Lehtinen käytti teoksissaan paljon valmiita esineitä. Edelleen hän kerää epäsovinnaisia materiaaleja varastoon. Lasihelmet, kynttilänjalat, napit ja kaistaleet muovia käyvät keskustelua taiteilijan kanssa.

– Muisti ja muistot kiinnostavat, esineet, joita ihmiset hylkäävät kirpputoreille. Kaikki ei ole ylevää ja kaunista, vaan joukossa on rumaa ja halpaa. On kihelmöivä tunne, kun löytää oikean materiaalin oikeaan kohteeseen.

Koruja rakentaessaan Lehtinen kiittää koulutuksesta saamiaan teknisiä taitoja. Jalometallejakaan hän ei ole hylännyt. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel saivat Lahden vierailullaan 2010 Lehtisen luomat korut, joissa kulta, hopea ja kivi kertovat talvisesta Lahdesta. 

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 21/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.

Keksijä pitää ongelmista

Kuva © Markus Henttonen

Teollinen muotoilija Teuvo Karvonen hakee ongelmia, jotka stimuloivat hänen aivojaan. Muototieto Oy:ssä hän on 1980-luvulta lähtien kehittänyt satoja ratkaisuja teollisuuteen, sairaaloihin, sisustukseen, harrastuksiin ja työkoneiksi.

Ajatteluun uskova Karvonen tiivistää ammattinsa perusteet puoleen tusinaan teesiin.

– Opiskelin ensin taidetta, mutta palo sammui. Teollisen muotoilun myötä siirryin tekemään veistoksia, joita tuotetaan koneilla.

– Muotoilu on ajatteluammatti. Aivot muodostavat järjellisiä ja järjettömiä ajatuksia, joista olen kehittänyt joitain hyviä tuoteideoita.

– Teollisen muotoilijan tärkein ominaisuus on luontainen negatiivisuus ja tapa etsiä vikoja ympäristöstä. Hänellä pitää olla keksijän lahja, jotta hän keksii ongelmiin ratkaisut.

– Teolliselle muotoilulle on haitallista ajatella kaikkea vain muotoiluna, sillä tuotantotekniset seikat, materiaalit ja konekanta määrittävät muotoa. Optimaalista teollista tuotetta ei tuotannossa ihmisen käsi koske.

– Ideoiden ja innovaatioiden pitää tulla oikeaan aikaan, jotta teollisuus on valmis ottamaan ne tuotantoon ja ihmiset haluavat ostaa niitä.

– Hyvä muotoilu on sellaista, että se pelastaa kymmenien tuhansien ihmisten päivän, ei pilaa sitä.

Haastattelu on aiemmin julkaistu Muotoilijakuvia-kirjassa. Tämä on haastattelu 20/25. Markus Henttosen kuvat ovat nähtävissä myös hänen nettisivullaan.